Sen
lisäksi että hermoni on palanut hemmottelua äidille-hymistelyyn, olen myös
hieman kypsähtänyt tähän yleiseen parisuhdehymistelyyn.
Jos
uskoisi neuvolaa ja muita standarivinkkejä, parisuhdettahan pitäisi hoitaa
suurin piirtein synnytyssalista lähtien ja huolehtia, että jatkuvasti
kommunikoidaan, analysoidaan, pohditaan ja kohdellaan toista rakastavasti.
Jep,
koska tämähän on sitä, mihin on runsaasti aikaa ja voimia panostaa silloin, kun
lapsi valvottaa ja oma olo on kuin jyrän alle jäänyt.
Voitaisiinko
laskeutua siis alas norsunluutornista. Tässä muutama pikkulapsivaiheen
parisuhdevinkki, jotka oikeasti toimivat.
Pure hammasta.
Pikkulapsiaika
ei useimmille ole parisuhteen parasta aikaa. Hyväksy se ja mene eteenpäin.
Eniten vituttaa kaikki-tunnelmaa
koetaan muissakin perheissä
Kestovitutus
on lyhyen gallupin perusteella vallitseva tila aika monessa parisuhteessa
lapsen tulon jälkeen. Sitä ei kannata säikähtää. Ihan jokaista asiaa ei tarvitse
puida eikä pohtia. Joskus voi vaan odottaa ja ajatella, että tämä on nyt tätä
eikä se kestä iankaikkisesti. Puolisokin lakkaa jossain vaiheessa vituttamasta.
Oikeasti.
Älä valita
Hiljainen
mökötys on aina parempi kuin jatkuva natina. Silloin tällöin voi miettiä, onko
joka asiasta pakko inistä puolisolle. Useimmiten ei ole.
Älä keskustele
Let’s
face it, kun tarpeeksi väsyttää, useimmilla pariskunnilla ei ole toisilleen
mitään sanottavaa. Parisuhdetta ei pikkulapsiaikana ole, miksi siis pitäisi
keskustella parisuhteesta? Jos kersan saa nukkumaan ja on puoli tuntia yhteistä
aikaa, vetäkää pitkä tikku siitä, kumpi kaivaa jäätelön pakkasesta ja kumpii
etsi telkkarista jotain katsottavaa. Puoli tuntia aivotonta viihdettä jonka
aikana puolisosi ei voi möläyttää mitään mikä ärsyttäisi, ja molemmat voivat paremmin.
Unohda kahdenkeskinen aika
Jos
saatte lastenvahdin avulla vapaaillan, älä herran tähden pilaa sitä
mököttämällä puolisosi kanssa kahdestaan. ”Viettäkää kahdenkeskistä
parisuhdeaikaa, menkää vaikka ravintolaan syömään.” - kaikkien huonojen
vinkkien pohjamutaa. Maksat ateriasta, jonka aikana huomaatte puhuvanne töistä
ja vaippojen vaihtamisesta. Ei. Koettakaa ennemmin huijata joku lapseton
pariskunta tai pahaa-aavistamaton sinkkukaveri mukaan ja huomaatte juttelevanne
jostain oman navan ulkopuolisesta. Illan päätteeksi on sellainen olo kuin olisi
työntänyt päänsä tuulettimeen.
Koettakaa olla tiimi
Kun
kersa on pieni, parisuhteelle on paljon vähemmän käyttöä kuin auttavalle
käsiparille. Työtiimin muodostamiseen ei tarvita analysointia eikä jatkuvaa
jäpätystä, ihan sellainen ”vaihdatko vaipan jos mä haen kaupasta maitoa”-tyyppinen
kommunikaatio riittää.
Jokaisen
elämänvaiheen ei ole pakko olla se paras elämänvaihe. Jokaisen elämänvaiheen eitarvitse olla parisuhteen paras elämänvaihe. Kun vauva- ja taaperoaika alkaa
lähestyä loppuaan, myös kestovitutus yleensä hellittää. Ja jos ei, siihenkin löytyy
apua.
Mutta
älkää hyvät ihmiset stressaantuko siitä, että lapsen hoitamisen ja arjen
hoitamisen lisäksi pitäisi hoitaa parisuhdetta. Joku raja siinäkin, miten
montaa asiaa voi yhtä aikaa hoitaa.
