Syksy alkaa olla
paketissa ja vuodenaika nimeltä ”koko maailma valmiiksi ennen joulua” on
täysillä käynnissä. Silmäpussit ovat kumiveneen luokkaa ja hoitovapaan jäljiltä
lomakertymää on yksi (1) päivä. Yritän olla ajattelematta sitä.
Tässä väsymystilanteessa
on muutama asia, jotka olen karsinut tehtävien ja jaksettavien asioiden
listalta.
Päiväkodin myyjäiset
Viime vuonna katsoin
monttu auki vieressä, kun naapurin mutsi tyttönsä kanssa askarteli myytävää
päiväkodin myyjäisiin. Miksi se oli erikoista? No kun kumpikaan hänen
lapsistaan ei edes käynyt sitä päiväkotia.
Tänä vuonna seisoin
päiväkodin eteisessä aamulla hiki selässä ja toinen silmä kellossa hoputtamassa
lasta käsipesulle kun tajusin, että ovesta mättäsi sisään superäitejä muffinssivuokien
kanssa. Ai niin, ne syysmyyjäiset oli tänään. No, ei meiltä sinne kukaan
päässyt kuitenkaan, eli palataan asiaan ensi vuonna.
Facebook, missä viipyy
ryhmä nimeltä En v…u leivo yksiäkään mokkapaloja – tukiryhmä myyjäisistä
luistaville vanhemmille? Voisin liittyä heti.
Sipulin pilkkominen
Pakastettu kotimainen
sipulisilppu, 79 senttiä pussi. Kiitos.
Lapsen yöpuvut
Aamut tuppaavat olemaan
kevyesti draamapainotteisia, kun iltavirkku kersa halutaan aamiaiseen mennessä
päiväkotiin. Tätä nykyä puen lapselle iltakylvyn jälkeen yövaipan ja seuraavan
päivän päiväkotivaatteet. Aamulla herättäessä ujutan sukat jalkaan ja sitten ei
tarvitsekaan tapella kuin ulkovaatteet päälle. Toimii.
Lastenvaatteiden
myyminen facebookissa
Sitä yv-av – kysyn
mieheltä – vastaako kokoaan – mittaan vaatehuoneen – ei kun meillä olikin just
tällainen –rumbaa jaksoi säännöllisin väliajoin pyörittää hoitovapaalla. En
jaksa enää. Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa pieneksi jääneet vaatteet
kasaantuvat vuoriksi kaapin perukoille ja päiväkotihaalari hajoaa päälle. Kun
nyt ei vaan jaksa.
Ruokien
suunnitteleminen
Meillä on nykyään
maanantairuoka, tiistairuoka, keskiviikkoruoka ja torstairuoka. Jaksan kyllä
käydä kaupassa ja laittaa ruoan, mutta en jaksa suunnitella ruokia eikä
aivotoiminta riitä kokkaamaan arki-iltaisin mitään, mikä ei valmistuisi
automaatiolla, ilman aivotoimintaa. Voi keski-ikä sentään.
Sängyn alle katsominen
Imurointi alkaa olla
sen verran harvinaista meidän taloudessa, että parempi kun ei kurkista sängyn
alle. Veikkaan, että pölyjen poistamisen voisi aloittaa imurin sijaan lapiolla.
Joulua kohti.
